{"id":1093,"date":"2026-10-27T07:00:00","date_gmt":"2026-10-27T07:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/nordicnita.com\/?page_id=1093"},"modified":"2026-10-25T16:27:52","modified_gmt":"2026-10-25T16:27:52","slug":"ruskokarpassieni","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/nordicnita.com\/fi\/opas\/ruskokarpassieni\/","title":{"rendered":"Ruskok\u00e4rp\u00e4ssieni (Amanita regalis): lajiopas"},"content":{"rendered":"\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

Oppaat<\/a><\/p>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\n\t\t\t\t\t\t<\/span>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

Ruskok\u00e4rp\u00e4ssieni (Amanita regalis): lajiopas<\/h1>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Ruskok\u00e4rp\u00e4ssieni, Amanita regalis<\/em>, on punak\u00e4rp\u00e4ssienen pohjoinen sukulainen, jolla on ruskea lakki. Se kasvaa enimm\u00e4kseen kuusen seurassa pohjoismaisissa metsiss\u00e4 ja on myrkyllinen. T\u00e4ss\u00e4 oppaassa kerromme, miten sen tunnistaa, miss\u00e4 se kasvaa ja miten se eroaa punak\u00e4rp\u00e4ssienest\u00e4 ja pantterik\u00e4rp\u00e4ssienest\u00e4.<\/p>

P\u00e4ivitetty viimeksi · Nordic Nita<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t

\n\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t
\n
\"Kuvitus,<\/figure>\n\n

Turvallisuus ensin:<\/strong> ruskok\u00e4rp\u00e4ssieni on myrkyllinen, eik\u00e4 verkko-opas ole turvallinen peruste ker\u00e4t\u00e4 tai sy\u00f6d\u00e4 yht\u00e4\u00e4n luonnonvaraista sient\u00e4. Jos joku on sy\u00f6nyt luonnonvaraista sient\u00e4 ja voi huonosti, soita h\u00e4t\u00e4numeroon 112 tai ota yhteytt\u00e4 Myrkytystietokeskukseen.<\/p>\n\n

Ruskok\u00e4rp\u00e4ssieni lyhyesti<\/h2>\n\n\n
Latinankielinen nimi<\/th>Amanita regalis<\/em><\/td><\/tr>\n
Suomenkielinen nimi<\/th>Ruskok\u00e4rp\u00e4ssieni<\/td><\/tr>\n
Lakki<\/th>10\u201320 cm leve\u00e4, kellanruskea tai tummanruskea, vaaleat suojuksen j\u00e4\u00e4nteet2<\/a>,4<\/a><\/sup><\/td><\/tr>\n
Kasvaa<\/th>Enimm\u00e4kseen kuusen, my\u00f6s koivun seurassa2<\/a>,3<\/a><\/sup><\/td><\/tr>\n
Kasvupaikka<\/th>Havu- ja sekamets\u00e4t sek\u00e4 tunturikoivikot1<\/a><\/sup><\/td><\/tr>\n
Kausi<\/th>Hein\u00e4kuusta syyskuuhun Skandinaviassa2<\/a><\/sup><\/td><\/tr>\n
Levinneisyys Pohjoismaissa<\/th>Suomi, Norja ja Ruotsi; Tanskassa hyvin paikallinen1<\/a><\/sup><\/td><\/tr>\n
Myrkyllisyys<\/th>Myrkyllinen, vaikutus sama kuin punak\u00e4rp\u00e4ssienell\u00e43<\/a>,4<\/a><\/sup><\/td><\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n\n

Mik\u00e4 on ruskok\u00e4rp\u00e4ssieni?<\/h2>\n

Ruskok\u00e4rp\u00e4ssieni, Amanita regalis<\/em>, on punak\u00e4rp\u00e4ssienen pohjoinen sukulainen, jonka lakki on punaisen sijaan ruskea. Regalis<\/em> tarkoittaa \u201dkuninkaallista\u201d.2<\/a><\/sup><\/p>\n

Lajin asema on muuttunut ajan my\u00f6t\u00e4. Elias Fries kuvasi sen vuonna 1821 punak\u00e4rp\u00e4ssienen muotona, ja Saccardo piti sit\u00e4 Amanita muscaria<\/em> -lajin muunnoksena. Edmund Michael k\u00e4sitteli sit\u00e4 ensimm\u00e4isen\u00e4 omana lajinaan vuonna 1903, ja useimmat asiantuntijat pit\u00e4v\u00e4t sit\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n erillisen\u00e4 lajina.2<\/a><\/sup> Siksi vanhemmat kirjat ja jotkin esitteet k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t yh\u00e4 nime\u00e4 Amanita muscaria<\/em> var. regalis<\/em>.3<\/a>,4<\/a><\/sup> Saksan mykologinen seura valitsi sen vuoden sieneksi vuonna 2000.6<\/a><\/sup><\/p>\n\n

Miten ruskok\u00e4rp\u00e4ssienen tunnistaa?<\/h2>\n

Ajattele punak\u00e4rp\u00e4ssient\u00e4 ruskeana. Rakenne on sama: suuri lakki vaaleine hiutaleineen, valkoiset heltat, rengas ja paksuuntunut tyvi. Lakin v\u00e4ri erottaa sen.3<\/a><\/sup><\/p>\n\n\n
Lakki<\/th>10\u201320 cm, nuorena munamainen, sitten kupera ja yh\u00e4 tasaisempi. Kiilt\u00e4v\u00e4n ruskea tai kellanruskea, m\u00e4rk\u00e4n\u00e4 tahmea2<\/a>,5<\/a><\/sup><\/td><\/tr>\n
Hiutaleet<\/th>Kellanvalkoisia yleissuojuksen j\u00e4\u00e4nteit\u00e4. Rankkasade voi huuhtoa ne pois2<\/a>,7<\/a><\/sup><\/td><\/tr>\n
Heltat<\/th>Valkoiset, vapaat ja tihe\u00e4t, vanhetessaan vaaleankeltaiset2<\/a><\/sup><\/td><\/tr>\n
Jalka<\/th>10\u201325 cm pitk\u00e4, valkoinen tai vaalean ruskehtava, ja siin\u00e4 uurteinen, riippuva rengas2<\/a>,5<\/a><\/sup><\/td><\/tr>\n
Tyvi<\/th>Paksuuntunut, tuppi hajonnut suomurenkaiksi2<\/a>,7<\/a><\/sup><\/td><\/tr>\n
Malto<\/th>Valkoinen, lakin pintakalvon alla kellert\u00e4v\u00e4 tai ruskehtava. Ei selv\u00e4\u00e4 v\u00e4rinmuutosta leikattaessa2<\/a>,5<\/a>,7<\/a><\/sup><\/td><\/tr>\n
It\u00f6t<\/th>Valkoinen it\u00f6jauhe; it\u00f6t leve\u00e4n ellipsoideja, 8\u201310 \u00d7 6\u20137 \u00b5m, inamyloideja2<\/a><\/sup><\/td><\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n

T\u00e4m\u00e4 opas kuvaa lajia. Se ei ole turvallinen peruste ker\u00e4t\u00e4 tai sy\u00f6d\u00e4 yht\u00e4\u00e4n luonnonvaraista sient\u00e4.<\/p>\n\n

Miss\u00e4 ruskok\u00e4rp\u00e4ssieni kasvaa?<\/h2>\n

Se on pohjoinen laji. Ruskok\u00e4rp\u00e4ssieni muodostaa sienijuuren enimm\u00e4kseen kuusen ja my\u00f6s koivun kanssa.2<\/a>,3<\/a><\/sup> Funga Nordica kuvaa sen havu- ja sekametsist\u00e4 sek\u00e4 tunturikoivikoista.1<\/a><\/sup><\/p>\n\n\n
Alue<\/th>Mit\u00e4 l\u00e4hteet kertovat<\/th><\/tr><\/thead>\n
Skandinavia<\/th>Melko yleinen; iti\u00f6emi\u00e4 hein\u00e4kuusta syyskuuhun2<\/a><\/sup><\/td><\/tr>\n
Norja<\/th>Yleinen paitsi L\u00e4nsi-Norjassa; usein hieman korkeammalla kuin punak\u00e4rp\u00e4ssieni3<\/a><\/sup><\/td><\/tr>\n
Suomi<\/th>Koko maassa, mutta harvinaisempi kuin punak\u00e4rp\u00e4ssieni; yksitt\u00e4in tai ryhmin\u00e4 kuusivaltaisissa sammalmetsiss\u00e45<\/a><\/sup><\/td><\/tr>\n
Tanska<\/th>Tunnetaan vain muutamalta paikalta1<\/a><\/sup><\/td><\/tr>\n
Iso-Britannia<\/th>Vain k\u00e4dellinen virallisia havaintoja2<\/a><\/sup><\/td><\/tr>\n
Etel\u00e4-Eurooppa<\/th>Harvoin n\u00e4hty; siell\u00e4 esiintyy sen sijaan pantterik\u00e4rp\u00e4ssieni2<\/a><\/sup><\/td><\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n\n

Onko ruskok\u00e4rp\u00e4ssieni myrkyllinen?<\/h2>\n

On. Se on myrkyllinen, ja sen vaikutus on sama kuin punak\u00e4rp\u00e4ssienell\u00e4.1<\/a>,3<\/a><\/sup> Se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 iboteenihappoa, muskimolia, muskatsonia ja muskariinia, vaikka pitoisuudet eiv\u00e4t aina ole merkitt\u00e4vi\u00e4.2<\/a><\/sup> Ruotsin myrkytystietokeskus luokittelee sen Ruotsin vaarallisimpiin myrkkysieniin, joiden myrkyt h\u00e4iritsev\u00e4t hermostoa.4<\/a><\/sup><\/p>\n

Myrkytyksi\u00e4 on sattunut, kun sit\u00e4 on luultu ruokasieneksi. Helsingiss\u00e4 l\u00e4\u00e4k\u00e4rit kuvasivat kolme tapausta vuonna 1979; yksi potilaista oli sekoittanut sen ukonsieneen.6<\/a><\/sup> Ukonsienill\u00e4 on aina tummat suomut vaalealla lakilla, eli juuri p\u00e4invastoin kuin ruskok\u00e4rp\u00e4ssienell\u00e4.7<\/a><\/sup><\/p>\n

\n

Jos joku on sy\u00f6nyt luonnonvaraista sient\u00e4 ja voi huonosti<\/h3>\n

Soita h\u00e4t\u00e4numeroon 112 tai ota heti yhteytt\u00e4 Myrkytystietokeskukseen. S\u00e4ilyt\u00e4 mahdolliset sienen j\u00e4\u00e4nteet lajin tunnistamista varten.<\/p>\n<\/div>\n\n

Miten se eroaa punak\u00e4rp\u00e4ssienest\u00e4 ja pantterik\u00e4rp\u00e4ssienest\u00e4?<\/h2>\n\n\n
Laji<\/th>Lakki<\/th>Rengas ja tyvi<\/th>T\u00e4rkeimm\u00e4t puut<\/th><\/tr><\/thead>\n
Ruskok\u00e4rp\u00e4ssieni
Amanita regalis<\/em><\/th>		10\u201320 cm, ruskea2<\/a><\/sup><\/td>Uurteinen rengas; tyvi suomurenkain2<\/a><\/sup><\/td>Kuusi, koivu2<\/a><\/sup><\/td><\/tr>\n
Punak\u00e4rp\u00e4ssieni
Amanita muscaria<\/em><\/th>		6\u201320 cm, punainen, joskus haalistunut oranssiksi1<\/a><\/sup><\/td>Rengas kellert\u00e4v\u00e4ll\u00e4 reunalla; mukula suomurenkain1<\/a><\/sup><\/td>Koivu, m\u00e4nty, kuusi1<\/a><\/sup><\/td><\/tr>\n
Pantterik\u00e4rp\u00e4ssieni
Amanita pantherina<\/em><\/th>		4\u201310 cm, kellanruskea tai ruskea1<\/a><\/sup><\/td>Uurteeton rengas; mukula koholla olevin reunoin1<\/a><\/sup><\/td>Py\u00f6kki, tammi, lehmus1<\/a><\/sup><\/td><\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n

Lue lis\u00e4\u00e4 lajien erottamisesta oppaastamme punak\u00e4rp\u00e4ssienen sekaannuslajeista<\/a> ja laajasta punak\u00e4rp\u00e4ssienen lajioppaasta<\/a>.<\/p>\n\n

Nordic Nitan kuivattu ruskok\u00e4rp\u00e4ssieni<\/h2>\n

Nordic Nita myy kokonaisia kuivattuja Amanita regalis<\/em> -lakkeja lajinimell\u00e4 15 g:n rasioissa. K\u00e4yt\u00e4mme vain nuoria, py\u00f6reit\u00e4 lakkeja pohjoismaisista metsist\u00e4, muun muassa Suomesta ja Ruotsista, emme koskaan jalkoja tai sekalaista materiaalia. Lakit kuivataan l\u00e4mp\u00f6tilaohjatusti 50 \u00b0C:ssa, ja jokainen er\u00e4 testataan riippumattomassa laboratoriossa raskasmetallien ja muskimolin osalta. Katso kuivattu Amanita regalis<\/a> tai vertaa kolmea lajia Nordic Nitan valikoimassa<\/a>.<\/p>\n\n

Usein kysytyt kysymykset<\/h2>\n\n\n

Lis\u00e4\u00e4 oppaita<\/h2>